Blogi #1: Tämän blogin tarkoitus

Luomisnäkemys eli usko luojaan ja luotuun maailmankaikkeuteen on kristinuskon opillinen fundamentti. Tämä käsitys nousee Raamatusta, kristittyjen pyhästä kirjasta, joka toimii kristillisen uskon perustana. Luomisnäkemykselle merkittäviä tekstejä ovat erityisesti Raamatun järjestyksessä ensimmäisen kirjan – Genesiksen – luvut 1 ja 2 . Kyseessä on koko länsimaiselle kulttuurille hyvin tuttu tarina luomisesta, jonka vaikutukset länsimaiseen kulttuuriin ja ajatteluun ovat yhä ilmeiset.

Luomiskertomuksen keskeisyys kulttuurissamme esiintyvässä keskustelussa näkyy myös vahvasti tieteellisen vallankumouksen ja modernin ajan tuomissa ilmiöissä. Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden kehityttyä keskustelu usein kärjistyy tiukkaan kahtiajakoon. Välillä olen jopa kuullut siitä puhuttavan ikään kuin hyvän ja pahan taisteluna. Tässä taistelussa osapuolet ovat tiede ja uskonto, hyvän ja pahan edustajat riippuvat pitkälti siitä, kenen kanssa keskustelet. Keskusteluissa joko tiede pyrkii pimittämään saatanallisella harhalla totuuden luomisesta, tai tiede on edistynyt niin pitkälle, että uskonnolliset ja vanhanaikaiset tavat selittää maailmankaikkeutta ovat käyneet turhiksi. On toki myös niitä, jotka eivät näe tieteen tuloksissa ja Raamatun luomiskertomuksessa ristiriitaa, mutta henkilökohtaisesti törmään itse enemmän edellä esittämääni kahtiajakoon. 

Aiheen modernin keskustelun tiedekeskeisyys näkyy muunmuassa siinä, että aihetta käsittelevissä debateissa paikalla on esimerkiksi geologian, tähtitieteen ja biologian asiantuntijoita. En ole itse nähnyt aiheesta käydyissä väittelyissä yhtään muinaisen Lähi-idän ja Heprealaisen Raamatun asiantuntijaa.

Tämän koko keskustelun tiimellyksessä harva pysähtyy tarkkaan miettimään syvempiä kysymyksiä siitä, mitä Raamattu itseasiassa kommunikoi luomisesta. Keskustelu ja tutkiskelu ei useinkaan yletä moderneja käsityksiä ja ennakko-oletuksia syvemmälle, vaikka tekstit joiden pohjalta väittely käydään ovat vuosituhansia vanhempia kuin moderni keskustelumme. Oliko esimerkiksi muinaisella Genesiksen tekstiä lukevalla juutalaisella ollenkaan samanlaisia kysymyksiä mielessään kuin sen käännöksien nykyisillä lukijoilla? Onko Raamatun tekstiin liittyvän keskustelun keskittäminen tieteellisiin aiheisiin edes loppujen lopuksi mielekästä?

Tämän blogin tarkoitus on tarkastella Raamattua, siinä esiintyviä luomiseen liittyviä tekstejä ja teemoja niiden alkuperäisessä kontekstissa. En pyri leikkimään pikkubiologia tai muuta tiedemiestä, sillä luonnontieteet eivät kuulu koulutukseeni. Tarvittaessa viittaan ja voin jakaa tieteelliseen keskusteluun liittyviä lähteitä, mutta pyrin keskittymään siihen, että lukija voisi ymmärtää Raamatun tekstiä sen alkuperäisessä asiayhteydessä ja sitä ympäröiviän kulttuurin silmin.

Kaikki mitä kirjoitan tässä blogissa perustuu muinaisiin lähteisiin ja niitä asiantuntevasti tulkitsevaan akateemiseen tutkimukseen. Pyrin olemaan tieteellistä ihannetta seuraten läpinäkyvä väitteissäni, eli laitan kaikki käyttämäni lähteet blogikirjoitusten loppuun, mikäli esittämäni väitteet halutaan tarkistaa tai niihin halutaan perehtyä tarkemmin.

Suosittelen että lukija aloittaa lukemisen aikajärjestyksessä vanimmasta uusimpaan. Blogin vasemmassa osassa on "Aloita tästä" -arkisto, jossa postaukseni on järjestetty vanhimmasta uusimpaan. Olen pyrkinyt kirjoittamaan ne loogisessa järjestyksessä, joka johdattelee lukijaa vähitellen Genesiksen ja muiden Raamatun luomista kuvaavien tekstien äärelle.

Aiheeseen liittyvää luettavaa:

Junkkaala, E., 2013. Alussa Jumala loi… Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva. Perussanoma. Kauniainen.

Kojonen, E., 2021. Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat. Gaudeamus.