Blogi #15: Ensimmäinen päivä / Genesis 1:4 – Mitä ṭoov tarkoittaa luomiskertomuksen kontekstissa?

Genesiksen luomiskertomuksen jakeessa 4 Jumala sanoo päivän luomistyön olevan hyvä. Asioiden hyväksi toteaminen toistuu myös jakeissa 1:12, 1:18, 1:21 ja lopulta 31, jossa koko luomakunnan sanotaan olevan erittäin hyvä. Tähän luomakunnan hyvyyteen usein sisällytetään moderni ajatus täydellisyydestä, ja muun muassa tällä argumentoidaan, ettei luomakunnassa ollut mitään pahaa kuten kuolemaa tai kärsimystä ennen syntiinlankeemusta. Näitä ennakko-oletuksia alustetaan viittaamalla Ilm. 21 uuteen taivaaseen ja uuteen maahan ja Jes. 11:6-9 kaltaisiin kuvauksiin, jotka tulkitaan kuvaavan luomakunnan alkuperäisen täydellisyyden tilan palauttamista.

Kuva: A little child shall lead them, William Strutt 1896 / Wikimedia commons  

Kysymys kuolemasta ja kärsimyksestä ennen lankeemusta on niin laaja aihe, etten tässä voi käsitellä sitä. Pyrkimykseni tässä postauksessa on vain miettiä, onko tämä oletus täydellisyydestä oikeutettu. Lisäksi aion selvittää mitä asioiden hyvyys merkitsee Genesiksen ensimmäisen luvun kontekstissa.

Hyvää tarkoittava heprean sana on ṭoov, joka esiintyy sellaisenaan lähes 500 kertaa Heprealaisessa Raamatussa. Sanaa käytetään usein kuvaamaan kuinka Jahve on hyvä (esim. 1. Aik. 16:34; 2. Aik. 7:3; Ps. 25:8, 34:9). Tästä yleisesti tehdään johtopäätös, että syntiinlankeemusta edeltävä luomakunta heijastelee Jahven hyvyyttä, eli täydellisyyttä. Missään Heprealaisessa Raamatussa tai muinaisessa Lähi-idässä ei kuitenkaan löydy tällaista täydellisyyden käsitettä luomakunnalle, tai luomakunnan hyvyyden ja Jumalan hyvyyden yhdistämistä toisiinsa. Kontekstin puolelta tämä johtopäätös ei siis ole oikeutettu. Heprean ṭoov tarkoittaa siis täydellisen hyvää ainoastaan kun puhutaan Jahvesta.

On myös useita jakeita joissa ṭoov toimii kontrastina pahalle (esim. Job. 30:26; Ps. 4:6, 52:3), mutta näissäkään asiayhteyksissä ṭoov ei voi tarkoittaa täydellisyyttä, sillä se voi kuvata rajallisten ihmisten ominaisuutta (esim. Saarn. 9:2). Usein ṭoov tarkoittaa myös parempaa johonkin verrattuna (esim. Sanl. 12:9). Paremmuuden vertailu näissä asiayhteyksissä liittyy useimmiten inhimillisiin kokemuksiin tai valintoihin.

Kolmas tärkeä merkitys sanalle ṭoov on, että asiat toimivat niille tarkoitetulla tavalla, eli osana niille asetettua järjestystä (esim. Ex. 18:17, ei optimaalinen toimiminen; 2. Aik. 6:27, järjestetty oikealla tavalla; Ps. 133:1, hyvin järjestetty; San. 24:23, ei optimaalinen toimiminen; Jes 41:7, optimaalinen toimiminen).

Heprean kieli, niin kuin mikään muukaan kieli ei toimi niin, että katsomme sanan eri merkityksiä sanakirjasta ja valitsemme sieltä mieleisemme. Konteksti on sanan merkityksenkin kohdalla kingi, näin on erityisesti monimerkityksellisiä sanoja vilisevässä heprean kielessä. Annan tässä Suomen kielestä pari esimerkkiä:

"Sinulle on varattu kuusi palaa suklaata."

"Kuusi palaa olohuoneessa!"

Voimmeko katsoa näissäkin esimerkeissä vain sanakirjasta meille mieleiset merkitykset sanoille kuusi ja palaa? Ei, Suomen kieltä osaava intuitiivisesti yhdistää sanat eri asioihin kontekstista riippuen. Sama pätee heprean ṭoov -sanaan. Aiemmin käsiteltyjen konteksien, luomiskertomuksen kontekstin ja heprean ṭoov -sanan yleisten merkitysten perusteella on turvallisinta sanoa, että hyvä tarkoittaa asioiden oikeaa toimimista järjestyksessä. John Walton esittää tätä havainnollistavan vertauksen:

"Kuvittele, että lentäjä valmistautuu lennolle. Hän tarkistaa kaikkien koneiston toiminnot listalta, käyden jokaisen lentämiseen tarvittavan toiminnon yksitellen läpi. Kun hän varmistaa yksitellen asioiden oikean toiminnan, hän pistää raksin ruutuun ja sanoo kunkin kohdalla itsekseen 'hyvä.'" 

Meidän on siis jälleen tarkasteltava kriittisesti tekstiin tuomiamme ennakko-oletuksia. Alkuperäisessä kontekstissaan hyvä ei siis vaikuta tarkoittavan moraalista tai täydellistä hyvää, vaan että kaikki toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimia. Palaan tähän vielä tulevissa ihmisen luomista ja kuolemaa ennen lankeemusta käsittelevissä postauksissa. 

Lähteet:

Koehler, L., et. al. 1994–2000. The Hebrew and Aramaic lexicon of the Old Testament (electronic ed.). E.J. Brill.

Kojonen, E., 2021. Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat. Gaudeamus.

Walton, J.H., 2015. The Lost World of Adam and Eve: Genesis 2-3 and the Human Origins Debate. InterVarsity Press.

Walton, J.H., 2010. The lost world of Genesis one: Ancient cosmology and the origins debate. InterVarsity Press.

Genesis 1b: And It was Good