Blogi #14: Ensimmäinen päivä / Genesis 1:1-5 – Teologinen polemiikki Egyptin jumalia vastaan

Egyptin erilaisissa luomiskertomuksissa ilmenee Genesiksen alkujakeita muistuttava alkuasetelma. Aluksi on vain pimeys ja loputon alkumeri. Amun, tuulen jumala liitelee vesimassan yllä joissain luomiskertomuksissa. 

Kuva: Amun the state god of Thebes / Wikimedia commons 

Mainitsin aiemmassa kirjoituksessani, että suurimmassa osassa muinaisen Lähi-idän luomiskertomuksista luominen tapahtui muovaamalla tai rakentamalla, ei puheella. Lisäksi mainitsin päivän vaihtumisen merkittävyyden.

Näillä maininnoilla on erityisesti merkitystä kun tutustuu egyptiläisiin luomiskertomuksiin. Egyptin jumala Ptah tai Atum olivat muinaisessa Lähi-idässä omalaatuisia, sillä he erottivat asiat toisistaan puhumalla, tarkalleen nimeämällä asiat. Genesiksessä Amun ei liitele vetten päällä, vaan Jumalan Henki / tuuli liikkuu vetten päällä (heprean ruach voi tarkoittaa joko henkeä tai tuulta). Ptah tai Atum eivät myöskään ole paikalla nimeämässä asioita, vaan Jumala luo kuninkaallisella käskyllä. Kukaan ei nouse vastustamaan Jumalan sanoja, hänellä ei ole ketään kilpailijaa.

Samoin kuin Genesiksessä, Egyptissä valo luodaan ennen aurinkoa. Päivän ja yön vaihtuminen on kuitenkin merkittävä eroavaisuus. Egyptiläisten käsitysten mukaan jokainen päivä oli uusi luominen. Auringon jumala osoitti hallintansa ja luomakunnan järjestyksen ylläpitämisen antamalla valoa päivällä ja nousemalla joka aamu uudelleen. Yöllä auringon jumala laskeutui mereen taistelemaan kaaoskäärmeen Apepin / Apophiksen kanssa. Jokainen aamu julisti auringon jumalan voittoa ja uutta luomakunnan järjestyksen palauttamista. Tästä syystä auringon pimentäminen Exoduksessa oli sama kuin Jahve veisi Re:n saunan taakse. Re ei pystykään osoittamaan valtaansa, vaan Jahve oli tehnyt tämän voimattomaksi.

Kuva: Apep / Wikimedia commons

Samalla tavoin päivän vaihtuminen on potku Re:n nivusille. Päivät vaihtuvat ilman mitään taistelua. Jahvelle ei yksinkertaisesti ole tasavertaista vastustajaa. Hän erottelee valon ja pimeän toisistaan käskyllään, eikä epäjärjestys osoittaudu minkäänlaiseksi vastukseksi hänelle. Viikon luomisen rakenne julistaa tälläkin tavalla Jahven ylivertaisuutta muihin jumaliin nähden.


Lähteet:

Koehler, L., et. al. 1994–2000. The Hebrew and Aramaic lexicon of the Old Testament (electronic ed.). E.J. Brill. 

Miller, J.V. & Soden, J.M., 2012. In the Beginning... We Misunderstood: Interpreting Genesis 1 in Its Original Context. Kregel Publications.

Pritchard, J. B. (2016) Ancient Near Eastern Texts Relating to the Old Testament with Supplement. 3rd edition with supplement. James B. Pritchard (ed.). Princeton, NJ: Princeton University Press.

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogi #23: Vanhan testamentin teema: Kuinka monta jumalaa Raamatussa on?

Kuva
  Paradise (Paradiso) illustration by French artist, Gustave Dore. / Wikimedia Commons Koska aiemmassa kirjoituksessani puhuin Jahvea ympäröivistä henki- / jumalolennoista, koin tarpeelliseksi välttää mahdolliset väärinymmärrykset ja otsaani läimäistyt polyteistin leimat. Kristinuskon yksi oletettu peruspilari on monoteismi. Meriam Webster ja Lexham Dictionary of the Bible määrittävät monoteismin uskoksi yhteen jumalaan ja termin syntyneen 1600-luvulla. Tämän termin yleisesti oletetaan kuvaavan Raamatun käsitystä jumaluudesta, eli on olemassa vain yksi jumala, jota perustellaan mm. useilla Jesajan kirjan jälkipuoliskon jakeilla, erityisesti lukujen 40-45 sisällöllä. Haluan tässä kuitenkin kyseenalaistaa sitä, että sopiiko moderni monoteismin määritelmä kuvaamaan muinaisten juutalaisten käsityksiä ja koko Raamatun käyttöä sanalle "jumala." Pelkästään kun käännämme termin elohim  (heprea) / theos  (kreikka) sanaksi jumala, ympäröivän kulttuurimme käsitykset sanalle "jumala
Lue lisää

Blogi #1: Tämän blogin tarkoitus

Luomisnäkemys eli usko luojaan ja luotuun maailmankaikkeuteen on kristinuskon opillinen fundamentti. Tämä käsitys nousee Raamatusta, kristittyjen pyhästä kirjasta, joka toimii kristillisen uskon perustana. Luomisnäkemykselle merkittäviä tekstejä ovat erityisesti Raamatun järjestyksessä ensimmäisen kirjan  –  Genesiksen  –  luvut 1 ja 2 . Kyseessä on koko länsimaiselle kulttuurille hyvin tuttu tarina luomisesta, jonka vaikutukset länsimaiseen kulttuuriin ja ajatteluun ovat yhä ilmeiset. Luomiskertomuksen keskeisyys kulttuurissamme esiintyvässä keskustelussa näkyy myös vahvasti tieteellisen vallankumouksen ja modernin ajan tuomissa ilmiöissä. Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden kehityttyä keskustelu usein kärjistyy tiukkaan kahtiajakoon. Välillä olen jopa kuullut siitä puhuttavan ikään kuin hyvän ja pahan taisteluna. Tässä taistelussa osapuolet ovat tiede ja uskonto, hyvän ja pahan edustajat riippuvat pitkälti siitä, kenen kanssa keskustelet. Keskusteluissa joko tiede pyrkii pimi
Lue lisää

Blogi #18: Kolmas päivä / Genesis 1:9-13 – Teologinen polemiikki Egyptiä ja Baalia vastaan

Kuva
Gen. 1:9-13   Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. Siinä missä toisen luomispäivän aikana Jumala erottaa vedet luodakseen taivaan, kolmas päivä erottaa taivaankannen alla olevat vedet kuivasta maasta. Kolmas päivä on viimeinen luomisen päivistä, jotka keskittyvät asuttavan alueen luomiseen. Tämän jälkeen Jumalan luomistyö keskittyy asuttavan a
Lue lisää