Blogi #4: Luominen – Mitä sillä tarkoitetaan?
Luomisella tarkoitetaan modernissa keskustelussa – erityisesti nuoren- ja vanhan Maan kreationistien parissa – yliluonnollista ihmettä jossa Jumala yhdeltä istumalta loi koko maailman ja sen potentiaaliset kehityksen suunnat. Tämän jälkeen luodut lainalaisuudet tekevät tehtävänsä.
Tässä käsityksessä piilee modernille ajalle tyypillinen jako luonnolliseen ja yliluonnolliseen. Muinainen maailma – Raamatun ajan maailma mukaanlukien – ei puolestaan tehnyt tällaista jakoa. Jumalat olivat tiiviisti osa koko luomakuntaa, eivätkä ylittäneet sitä vaan osallistuivat sen järjestyksen ylläpitämiseen. Jumalat itseasiassa tarvitsivat ihmisiltä uhreja ruoaksi ja saattoivat vimmastua hyvinkin pahasti jos heitä ei kohdeltu kuin kuninkaita. Raamatun jumala Jahve kuitenkin erosi olennaisella tavalla muiden Raamatun ajan ympäröivien kansojen jumalista. Hän on koko luomakunnan ulkopuolella, eikä tarvinnut mitään ihmisiltä. Hän ei myöskään jakanut työtaakkaa muiden jumaluuksien kanssa:
Jer. 14:22 Voisivatko kansojen turhat jumalat antaa sadetta tai taivas sadekuuroja? Etkö se ole sinä, Herra, meidän Jumalamme? Sinua me odotamme, sillä sinä olet tehnyt kaiken tämän.
Tämä teema toistuu muuallakin, ottamatta tässä nyt kantaa siihen, ovatko muiden kansojen jumalat olemassa vai eivät. Jumalien kuitenkin ajateltiin olevan osa koko luonnon järjestystä. Samoin Israelin jumala Jahve on Raamatussa koko luonnon kiertokulussa mukana, eikä ole missään vaiheessa ottanut näppejään irti taideteoksestaan. Jahven läsnäolo luomakunnan prosesseissa tarkoittaa, että hän luo jatkuvasti. Raamattu kuvaa Jahven läsnäolon selvästi:
3. Moos. 26:3-4 Jos te vaellatte minun lakieni mukaan, noudatatte minun käskyjäni ja toimitte niiden mukaan, minä annan teille sateen ajallaan, maa antaa satonsa ja kedon puut antavat hedelmänsä.
Ps. 29:9 Herran ääni saattaa peurat poikimaan...
Ps. 139:13 Sillä sinä olet luonut minut sisintäni myöten, sinä kudoit minut kokoon äitini kohdussa.
Ps. 147:8-9 Hän peittää pilvillä taivaan ja valmistaa maalle sateen. Hän saa vuoret kasvamaan ruohoa. Hän antaa ruuan eläimille, korpin poikasillekin, kun ne huutavat.
Samalla on kuitenkin myös kuvauksia joissa Jahve asettaa asiat niille kuuluvaan järjestykseen. Nämä eivät kuitenkaan ole keskenään ristiriidassa, sillä se joka ylläpitää tätä luonnon järjestystä on viimekädessä Jahve:
Ps. 148:2-5 Ylistäkää häntä, kaikki hänen enkelinsä, ylistäkää häntä, kaikki hänen sotajoukkonsa! Ylistäkää häntä, te taivaitten taivaat ja te vedet, jotka olette taivaitten yläpuolella! Ylistäkää häntä, aurinko ja kuu, ylistäkää häntä, kaikki loistavat tähdet! Ylistäkööt ne Herran nimeä, sillä hän antoi käskyn, ja ne tulivat luoduiksi.
Jos taiteilija ja tähtitieteilijä kuvaavat taivasta, taitelija kuvaa taivasta maalauksena tähtitieteilijä tieteellisen artikkelin tai selonteon kautta, onko jomman kumman tulkinta siitä väärässä? Samoin jos muinainen juutalainen näki Jumalan käden vaikkapa taivaan valaisevassa salamassa, onko hänen havaintonsa väärä, jos nykyään voidaan tehdä tieteellinen selonteko salaman synnystä? Katoaako Jumala yhtälöstä kun asian voi selittää kosmoksen lainalaisuuksilla? Jos Jumala on luonut järjestyksen joka saa aikaan salaman ja ylläpitää sitä järjestystä, niin tieteen ja teologian kuvaukset tapahtuneesta ovat samanaikaisesti totta. Ne vain tarkastelevat asiaa kahdelta eri näkökulmalta, kuten esimerkin taiteilija ja tiedemies tekevät.
Raamattu kuvaa luomista sen muinaisessa mielessä, eli Jahve on jatkuvasti läsnä kosmoksessa ja ylläpitää sitä. Luominen on siis sekä jatkuvaa että Jahven aloittamaa. Tämä käsitys tulee ottaa huomioon, kun lähestymme Genesiksen luomiskertomusta.
Lähteet:
Kojonen, E., 2021. Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat. Gaudeamus.
_II.jpg)
Kommentit
Lähetä kommentti