Blogi #5: Kysymmekö oikeita kysymyksiä luomiskertomuksen äärellä? – Varoittava tapaus Galileo Galilei

 Kun lähestymme Genesiksen tekstiä, meidän on tarkasteltava ennakko-oletuksiamme joita tuomme tekstin äärelle, Meidän on huomioitava mitä kysymyksiä tuomme Raamatun luomiskertomuksen äärelle. Usein erityisesti konservatiiveissa kristillisissä piireissä nuoren maan kreationismi, eli usko noin 7000-vuotta vanhaan maailmankaikkeuteen on ainoa käsitys luomisesta, jota voidaan pitää oikeaoppisena. Tähän näkemykseen liittyy tekstin äärelle salakuljetettu ennakko-oletus, että Raamatun täytyy puhua modernille ihmiselle tyypillisestä tieteellisestä perspektiivistä käsin. Sanomaton tekstiä käsittelevä kysymys on: ”Onko Raamatun teksti yhtäläinen tieteen löytöjen kanssa?” 

Kristityt eivät ole ensimmäistä kertaa tämän kysymyksen äärellä. Keskiajalla Galileo Galilei haastoi Katolisen Kirkon aristoteelista kosmologiaa väitteillään, että maa kiertää aurinkoa. Katolinen kirkko löysi nopeasti Raamatusta tuen aristoteeliselle maailmankuvalleen, jossa kaikki muut taivaankappaleet kiertävät liikkumatonta maata:

Ps. 93:1 Niin pysyy maanpiiri lujana, se ei horju / liiku

Saarn. 1:5 Ja aurinko nousee, ja aurinko laskee ja kiiruhtaa sille sijallensa, josta se jälleen nousee.

Raamattua käytettiin vahvistamaan aikalaisten tieteen konsensusta nauttivaa maailmankuvaa. Jos maailma olisi liikkunut, se kyllä näkyisi. Galileo Galilei erotettiin kirkosta, joka tarkoitti hänelle pelastuksen ulkopuolelle joutumista. Lopulta hän perui puheensa ja tunnusti seuraavasti: ”Vilpittömällä sydämellä ja totisella uskolla minä luovun, kiroan ja inhoan edellä-mainittuja virheitä ja harhaoppeja.” – erityisesti – ”Että aurinko on maailmankaikkeuden keskus ja liikkumaton, ja että maa ei ole maailmankaikkeuden keskus ja liikkuu.” Näin kirkon auktoriteetti ja Raamatulla perusteltu oppi kumosi Galileon havainnot. Vaikka jotkin ääriajattelijat yhä vakuuttavat maan olevan universumin keskipiste, suurin osa konservatiiveistakin kristityistä allekirjoittavat Galileon havainnot, nuoren maan kreationistit mukaan lukien.

Galileo Galilein muotokuva 1626. Kuva: Justus Sustermans / Wikimedia commons

Emme ole uudelleen kirjoittaneet Raamatun väitteitä, vaan muuttaneet tulkintaamme Raamatusta näissä kohdin. Nykyään lähes kukaan ei tarkoita kirjaimellisesti ilmaisua ”Aurinko nousee”, vaan ymmärrämme maan pyörivän akselinsa ympäri. Tämä ei ole ongelma Raamatullekaan, jos oletamme Jumalan kommunikoivan meille ja muinaisille juutalaisille ymmärrettävällä tavalla. Jumalan tarkoitus hänen sanalleen ei ole koskaan ollut kertoa meille kaikkea maailmankaikkeudesta, ainoastaan tarvittavan tiedon itsestään ja suhteestaan maailmankaikkeuteen.

Kysymyksen asettelullamme on väliä. Moderni ihminen lähestyy Raamattua valistuksen ajan jälkeisellä perspektiivillä, joka tuo myös sen mukaiset kysymykset tekstin ääreen. Valistuksen jälkeinen ajattelu pitää sisällään usein ajatuksen, että ainoastaan tieteellinen tieto on pätevää. Tämä sittemmin rajaa kysymykset koskemaan lähinnä fysiikkaa, kemiaa, astronomiaa ja muita tieteitä. Mikäli Raamattu on tosiaan Jumalan sanaa meille, ja siten hänen pyrkimyksensä rakentaa yhteys meihin, ohitamme näillä tieteellisillä perusolettamuksilla muut mahdolliset viestit mitä Jumala haluaa lukijoiden ymmärtävän.

Jos lähestymme Raamattua modernin tieteen kysymyksillä, ohitamme Raamatun alkuperäisten lukijoiden kysymykset ja siten etsimme vastauksia vääriin kysymyksiin. Kutsun nyt sinua lukemaan Genesistä muinaisin silmin ja muinaisella ymmärryksellä, ja miettimään mitä Jumala halusi opettaa sanansa alkusivuilta muinaiselle juutalaiselle ja sen kautta meille.

Lähteet:

Kojonen, E., 2021. Luominen ja evoluutio: Miten usko ja tiede kohtaavat. Gaudeamus.

Miller, J.V. & Soden, J.M., 2012. In the Beginning... We Misunderstood: Interpreting Genesis 1 in Its Original Context. Kregel Publications.