Blogi #11: Lähestymässä Genesistä – Kuinka pitkä ajanjakso jom on Genesiksen luomiskertomuksessa?

"...seitsemän jomia tarkoittavat luomiskertomuksessa seitsemää vuorokautta, mutta moderni keskustelu tekee tästä yksityiskohdasta väärät johtopäätökset."

Luomisesta käytävässä keskustelussa yksi useimmiten nousevista väittelyistä on luomiskertomuksessa ilmenevän päivää tarkoittavan jom -sanan merkitys ja ajallinen pituus. Väittely liittyy pohjimmiltaan maailmankaikkeuden iän määrittämiseen. Mikäli sana tarkoittaa päivää, luomisen tulkitaan tapahtuneen maailman ensimmäisen viikon aikan, eli 7 24 tunnin vuorokauden aikana. Tähän usein lisätään Raamatun sukuluetteloiden yhteenlaskettu vuosimäärä, jolloin maailmankaikkeuden iäksi esitetään noin 6000 vuotta. Jos taas sana tulkitaan pidempänä ajanjaksona, se avaa mahdollisuuden mukauttaa luomiskertomus tieteessä esitettyyn maailmankaikkeuden pitkään ikään.

Tämä tulkitsijoiden välinen vääntö johtuu siitä, että heprean päivää tarkoittava sana jom voi tarkoittaa kontekstista riippuen joko päivää tai pidempää ajanjaksoa. Sana esiintyy yli 2200 kertaa Heprealaisessa Raamatussa, ja tarkoittaa ylivoimaisesti eniten vuorokautta (24 tuntia) tai päiväsaikaa (aika jolloin on valoisaa, 12 tuntia). Heprealaisessa Raamatussa on kuitenkin kohtia joissa jom tarkoittaa myös pidempää ajanjaksoa. Eräs tällainen esimerkki löytyy jo Genesiksen 2. luvun alusta:

Gen. 2:4 Tämä on kertomus taivaan ja maan synnystä, kun ne luotiin. Siihen aikaan (jom) kun Herra Jumala teki maan ja taivaan,

Tässä yhteydessä jom -sana tarkoittaa koko sitä aikaa jolloin Jumala loi maailmankaikkeuden. On kuitenkin väitetty, että kun jom -sanaan liitetään numero, sen merkitys on aina 24 tunnin vuorokausi. Tämä väite on kuitenkin todistetusti väärä:

Gen. 31:23 Silloin hän otti mukaansa heimonsa miehet ja ajoi häntä takaa seitsemän päivänmatkaa (jom monikko) ja saavutti hänet Gileadin vuorilla.

Tässä jakeessa jom tarkoittaa päiväsaikaa, sillä takaa-ajajienkin täytyy nukkua joskus. Näistä huomioista huolimatta konteksti on kingi. Genesiksen 1. luvun asiayhteydessä vähiten selittelyä vaativa ja parhaiten kontekstiin sopiva selitys on, että ne todella ovat päiviä. Palaan tämän syihin myöhemmin. Tästä innostuneena moderni ihminen alkaakin sitten luomaan tarkkaa kronologiaa luomisesta tähän päivään asti. Päivien järjestys kuitenkin osoittaa siihen suuntaan, ettei niillä ole modernin ihmisen niin rakastamaa kronologista merkitystä. Johnny Miller ja John Soden havainnollistavat luomiskertomuksen päivien sisältöä ja rakennetta seuraavilla taulukoilla:

Miller & Soden 2012, 50.

Tästä taulukosta käy ilmeiseksi se usein ohitettu yksityiskohta, ettei seitsemäs päivä koskaan pääty. Kaikissa muissa päivissä toistuu ilta ja aamu paitsi seitsemännessä. Tämä jo itsessään katkaisee tarkan kronologian muodostajan argumenttien kaulan. Toinen taulukko vaatii hieman alustusta. Genesiksen jakeessa 1:2 maan todetaan olleen autio ja tyhjä. Heprean termit tässä yhteydessä ovat tohu ja bohu. Termit käännetään englanniksi mm. formless and void tai welter and waste. Ensimmäisinä kolmena päivänä tohu eli muodottomuus saa muodon kun Jumala erottaa asioita toisistaan, tehden elämään ja maanviljelykseen kelpaavan alueen. Päivinä 4-6 Jumala täyttää tämän järjestetyn alueen elämällä. Päivät muodostavat kauniin paralleli rakenteen, jossa muovaaminen ja elämällä täyttäminen toimivat toisilleen peilikuvina. Miller ja Soden havainnollistavat tätä päivien rakennetta seuraavalla taulukolla: 

Ibid., 51.

Seitsemän päivää toimivat siis kauniina rakenteena, lisäksi ne opettavat kansalle Sapatin merkitystä. Palaan seitsemän päivän rakenteeseen ja Sapatin merkitykseen tarkemmin kun pääsemme seitsemännen päivän kimppuun. Seitsemännen päivän jatkumisella on oma merkityksensä muinaisessa ajattelussa, jonka tekstiä lukeneet juutalaiset olisivat intuitiivisesti ymmärtäneet ollessaan osa muinaisen Lähi-idän kulttuurivirtaa. 

Yhteenvetona sanon, että seitsemän jomia tarkoittavat luomiskertomuksessa seitsemää vuorokautta, mutta moderni keskustelu tekee tästä yksityiskohdasta väärät johtopäätökset. Ne toimivat narratiivisena tehokeinona eivätkä luo historiallista kronologiaa. Seitsemännestä päivästä puuttuva päivän loppuminen on suurin este kronologian muodostamiselle. 

Lähteet:

Junkkaala, E., 2013. Alussa Jumala loi… Luomisusko ja tieteellinen maailmankuva. Perussanoma. Kauniainen.

Koehler, L., et. al. 1994–2000. The Hebrew and Aramaic lexicon of the Old Testament (electronic ed.). E.J. Brill.

Miller, J.V. & Soden, J.M., 2012. In the Beginning... We Misunderstood: Interpreting Genesis 1 in Its Original Context. Kregel Publications.

Stanhope, B., 2020. (Mis)interpreting Genesis: How the Creation Museum Misunderstands the Ancient Near Eastern Context of the Bible. Louisville, KY: Scarab Press.

Walton, J.H., 2010. The lost world of Genesis one: Ancient cosmology and the origins debate. InterVarsity Press.