Blogi #17: Toinen päivä / Genesis 1:6-8 – Teologinen polemiikki Babyloniaa vastaan, vesien jakaminen ja Enūma eliš
Kuva: Marduk statue depicted on the cylinder seal of the 9th century BC Babylonian king / Franz Heinrich Weißbach / Wikimedia Commons |
Aiemmissa blogikirjoituksissani olen viitannut meren ja lohikäärmeen olevan yleisiä epäjärjestystä symboloivia kuvia muinaisessa Lähi-idässä. Mainitsin myös Genesiksen ensimmäisen lauseen olevan hyvin todennäköisesti sivulause, joka näkyy Genesiksen 2:4 jakeessa ja esimerkiksi babylonialaisen luomiskertomuksen – Enuma Elishin – alussa.
Tarkastelen seuraavaksi lyhyesti Enuma Elishiä suhteessa Genesiksen 1. luvun luomiskertomukseen. Enuma Elishin alussa ovat vain makeaa vettä kuvaava jumalatar Apsu ja suolaista vettä kuvaava jumalatar Tiamat, sekä muut jumalat. Ihmisten tuntema kosmos ja sen keskipiste Babylon saavat alkunsa, kun erinäisten tapahtumien seurauksena Marduk ryhtyy taisteluun Tiamatin kanssa, halkaisee hänet kahtia heittämällä pyörremyrskyn saatteleman keihäänsä tämän läpi ja rakentaa tämän ruumiin molemmista puolista maan ja taivaat. Huomioi ylläolevassa sylinterisinetissä kuvattu Marduk, joka seisoo meren ja lohikäärmeen päällä.
Kun Genesiksen jakeet 1:6-8 kuvaavat vesien jakamista, kyseessä on nimenomaan suolaisesta vedestä koostuva alkumeri / syvyys, joka jaetaan kahtia. Taivaankansi ja maanpiiri erottavat vedet, muodostaen vesien väliin maan ja ensimmäisen taivaan (palaa blogiteksti #16 kuvaan jos tämä tuntuu epäselvältä). Lisäksi useat muut Raamatun tekstit yhdistävät lohikäärmeen lävistämisen ja meren halkaisemisen toisiinsa:
Job 26:10-13 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään. Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan. Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin. Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.
Jes. 51:9-10 Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen? Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?
Kyseinen teema on siis kirjoittajille tuttu. Genesiksen 1. luvun luomiskertomuksessa kuitenkaan ei ole mitään taistelua. Jahve vain antaa käskyn ja asiat tapahtuvat. Miksi näin on? Väitän samoin kuin Miller, Soden ja Heiser, että tämä on polemiikkia Babylonia vastaan. Jahve on haastamattoman suvereeni, eikä kukaan ole alussa haastamassa häntä.
Mikäli Genesiksen 1. luku on laadittu Babylonin pakkosiirrossa tai sen jälkeen, tällainen viesti olisi ollut elintärkeää kuultavaa tekstin juutalaisille kuulijoille. Kun kansat sotivat keskenään, kansojen jumalien ajateltiin taistelevan keskenään. Hävinnyt jumala vietiin saunan taakse. Pakkosiirrossa olevat juutalaiset miettivät varmasti kovasti, oliko Marduk voittanut Jahven? Ainakin tuhoutunut temppeli ja poisviety liitonarkki näytti osoittavan sen.
Genesiksen 1. luvun luomiskertomuksessa Jahvella ei ole ketään haastajaa. Hän hallitsee ja luo luomakunnan ilman taistelua, vaikka useassa muussa Raamatusta löytyvästä luomista kuvaavassa tekstissä Enuma Elishiä muistuttava "Chaoskampf" esiintyykin. Tekstin kirjoittajat haluavat täsmentää Jahven suvereenisuutta ja valtaa yli muiden jumalien.
Kommentit
Lähetä kommentti