Blogi #17: Toinen päivä / Genesis 1:6-8 – Teologinen polemiikki Babyloniaa vastaan, vesien jakaminen ja Enūma eliš

 

Kuva: Marduk statue depicted on the cylinder seal of the 9th century BC Babylonian king / Franz Heinrich Weißbach / Wikimedia Commons

Aiemmissa blogikirjoituksissani olen viitannut meren ja lohikäärmeen olevan yleisiä epäjärjestystä symboloivia kuvia muinaisessa Lähi-idässä. Mainitsin myös Genesiksen ensimmäisen lauseen olevan hyvin todennäköisesti sivulause, joka näkyy Genesiksen 2:4 jakeessa ja esimerkiksi babylonialaisen luomiskertomuksen – Enuma Elishin – alussa. 

Tarkastelen seuraavaksi lyhyesti Enuma Elishiä suhteessa Genesiksen 1. luvun luomiskertomukseen. Enuma Elishin alussa ovat vain makeaa vettä kuvaava jumalatar Apsu ja suolaista vettä kuvaava jumalatar Tiamat, sekä muut jumalat. Ihmisten tuntema kosmos ja sen keskipiste Babylon saavat alkunsa, kun erinäisten tapahtumien seurauksena Marduk ryhtyy taisteluun Tiamatin kanssa, halkaisee hänet kahtia heittämällä pyörremyrskyn saatteleman keihäänsä tämän läpi ja rakentaa tämän ruumiin molemmista puolista maan ja taivaat. Huomioi ylläolevassa sylinterisinetissä kuvattu Marduk, joka seisoo meren ja lohikäärmeen päällä.

Kun Genesiksen jakeet 1:6-8 kuvaavat vesien jakamista, kyseessä on nimenomaan suolaisesta vedestä koostuva alkumeri / syvyys, joka jaetaan kahtia. Taivaankansi ja maanpiiri erottavat vedet, muodostaen vesien väliin maan ja ensimmäisen taivaan (palaa blogiteksti #16 kuvaan jos tämä tuntuu epäselvältä). Lisäksi useat muut Raamatun tekstit yhdistävät lohikäärmeen lävistämisen ja meren halkaisemisen toisiinsa:

Job 26:10-13 Hän on vetänyt piirin vetten pinnalle, siihen missä valo päättyy pimeään. Taivaan patsaat huojuvat ja hämmästyvät hänen nuhtelustaan. Voimallansa hän kuohutti meren, ja taidollansa hän ruhjoi Rahabin. Hänen henkäyksestään kirkastui taivas; hänen kätensä lävisti kiitävän lohikäärmeen.

Jes. 51:9-10 Heräjä, heräjä, pukeudu voimaan, sinä Herran käsivarsi; heräjä niinkuin muinaisina päivinä, ammoisten sukupolvien aikoina. Etkö sinä ole se, joka löit Rahabin kuoliaaksi, joka lävistit lohikäärmeen? Etkö sinä ole se, joka kuivasit meren, suuren syvyyden vedet, joka teit meren syvänteet tieksi lunastettujen kulkea?

Kyseinen teema on siis kirjoittajille tuttu. Genesiksen 1. luvun luomiskertomuksessa kuitenkaan ei ole mitään taistelua. Jahve vain antaa käskyn ja asiat tapahtuvat. Miksi näin on? Väitän samoin kuin Miller, Soden ja Heiser, että tämä on polemiikkia Babylonia vastaan. Jahve on haastamattoman suvereeni, eikä kukaan ole alussa haastamassa häntä. 

Mikäli Genesiksen 1. luku on laadittu Babylonin pakkosiirrossa tai sen jälkeen, tällainen viesti olisi ollut elintärkeää kuultavaa tekstin juutalaisille kuulijoille. Kun kansat sotivat keskenään, kansojen jumalien ajateltiin taistelevan keskenään. Hävinnyt jumala vietiin saunan taakse. Pakkosiirrossa olevat juutalaiset miettivät varmasti kovasti, oliko Marduk voittanut Jahven? Ainakin tuhoutunut temppeli ja poisviety liitonarkki näytti osoittavan sen.

Genesiksen 1. luvun luomiskertomuksessa Jahvella ei ole ketään haastajaa. Hän hallitsee ja luo luomakunnan ilman taistelua, vaikka useassa muussa Raamatusta löytyvästä luomista kuvaavassa tekstissä Enuma Elishiä muistuttava "Chaoskampf" esiintyykin. Tekstin kirjoittajat haluavat täsmentää Jahven suvereenisuutta ja valtaa yli muiden jumalien.


Lähteet:

Clifford, R. J. 1994. Creation accounts in the ancient Near East and the Bible. Washington: The Catholic Biblical Association of America.

Miller, J.V. & Soden, J.M., 2012. In the Beginning... We Misunderstood: Interpreting Genesis 1 in Its Original Context. Kregel Publications.


Spronk K., 1999. Rahab. Dictionary of Deities and Demons in the Bible. Toim. Van der Toorn, Karel, Bob Becking & Pieter Willem Van Der Horst. Wm. B. Eerdmans Publishing

Stanhope, B., 2020. (Mis)interpreting Genesis: How the Creation Museum Misunderstands the Ancient Near Eastern Context of the Bible. Louisville, KY: Scarab Press.

Walton, J.H., 2010. The lost world of Genesis one: Ancient cosmology and the origins debate. InterVarsity Press.

Michael Heiser - Genesis and the Ancient Near East

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogi #23: Vanhan testamentin teema: Kuinka monta jumalaa Raamatussa on?

Kuva
  Paradise (Paradiso) illustration by French artist, Gustave Dore. / Wikimedia Commons Koska aiemmassa kirjoituksessani puhuin Jahvea ympäröivistä henki- / jumalolennoista, koin tarpeelliseksi välttää mahdolliset väärinymmärrykset ja otsaani läimäistyt polyteistin leimat. Kristinuskon yksi oletettu peruspilari on monoteismi. Meriam Webster ja Lexham Dictionary of the Bible määrittävät monoteismin uskoksi yhteen jumalaan ja termin syntyneen 1600-luvulla. Tämän termin yleisesti oletetaan kuvaavan Raamatun käsitystä jumaluudesta, eli on olemassa vain yksi jumala, jota perustellaan mm. useilla Jesajan kirjan jälkipuoliskon jakeilla, erityisesti lukujen 40-45 sisällöllä. Haluan tässä kuitenkin kyseenalaistaa sitä, että sopiiko moderni monoteismin määritelmä kuvaamaan muinaisten juutalaisten käsityksiä ja koko Raamatun käyttöä sanalle "jumala." Pelkästään kun käännämme termin elohim  (heprea) / theos  (kreikka) sanaksi jumala, ympäröivän kulttuurimme käsitykset sanalle "jumala
Lue lisää

Blogi #1: Tämän blogin tarkoitus

Luomisnäkemys eli usko luojaan ja luotuun maailmankaikkeuteen on kristinuskon opillinen fundamentti. Tämä käsitys nousee Raamatusta, kristittyjen pyhästä kirjasta, joka toimii kristillisen uskon perustana. Luomisnäkemykselle merkittäviä tekstejä ovat erityisesti Raamatun järjestyksessä ensimmäisen kirjan  –  Genesiksen  –  luvut 1 ja 2 . Kyseessä on koko länsimaiselle kulttuurille hyvin tuttu tarina luomisesta, jonka vaikutukset länsimaiseen kulttuuriin ja ajatteluun ovat yhä ilmeiset. Luomiskertomuksen keskeisyys kulttuurissamme esiintyvässä keskustelussa näkyy myös vahvasti tieteellisen vallankumouksen ja modernin ajan tuomissa ilmiöissä. Luonnontieteiden ja humanististen tieteiden kehityttyä keskustelu usein kärjistyy tiukkaan kahtiajakoon. Välillä olen jopa kuullut siitä puhuttavan ikään kuin hyvän ja pahan taisteluna. Tässä taistelussa osapuolet ovat tiede ja uskonto, hyvän ja pahan edustajat riippuvat pitkälti siitä, kenen kanssa keskustelet. Keskusteluissa joko tiede pyrkii pimi
Lue lisää

Blogi #18: Kolmas päivä / Genesis 1:9-13 – Teologinen polemiikki Egyptiä ja Baalia vastaan

Kuva
Gen. 1:9-13   Jumala sanoi: "Kokoontukoot taivaankannen alapuolella olevat vedet yhteen paikkaan, niin että maan kamara tulee näkyviin." Ja niin tapahtui. Jumala nimitti kiinteän kamaran maaksi, ja sen paikan, mihin vedet olivat kokoontuneet, hän nimitti mereksi. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. Jumala sanoi: "Kasvakoon maa vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka maan päällä kantavat hedelmissään kukin lajinsa mukaista siementä." Ja niin tapahtui. Maa versoi vihreyttä, siementä tekeviä kasveja ja hedelmäpuita, jotka kantoivat hedelmissään kukin oman lajinsa mukaista siementä. Jumala näki, että niin oli hyvä. Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni kolmas päivä. Siinä missä toisen luomispäivän aikana Jumala erottaa vedet luodakseen taivaan, kolmas päivä erottaa taivaankannen alla olevat vedet kuivasta maasta. Kolmas päivä on viimeinen luomisen päivistä, jotka keskittyvät asuttavan alueen luomiseen. Tämän jälkeen Jumalan luomistyö keskittyy asuttavan a
Lue lisää