Blogi #24: Kuudes päivä / Genesis 1:26-27 – Jumalan kuva vai kuvastaja?

Ashurnasipal II:n patsas - Harward Semitic museum - Cambridge / Wikimedia commons

Gen. 1:26-27 Jumala sanoi: ”Tehkäämme ihminen kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja ja koko maata sekä kaikkia maan päällä liikkuvia isoja ja pieniä eläimiä.” Niin Jumala loi ihmisen omaksi kuvakseen. Jumalan kuvaksi hän loi hänet, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät.

Ympäri muinaista Lähi-itää, kuvan ajateltiin pitävän sisällään sen olemuksen, jota kuva edusti. Egyptiläisessä teologiassa lähinnä kuninkaasta puhuttiin jumalan kuvana, sillä kuningas edusti maan päällä auringonjumalaa kansalle ja kansaa jumalille. Mesopotamiassa ja Assyriassa puolestaan oli tapana pystyttää kuninkaan patsas valloitetuille alueille. Näillä alueilla kuninkaan kuva toimi hänen valtansa läsnäolon muistuttajana. Assyrian kuninkaan Esarhaddonin sanottiin olevan "täydellinen jumalan kaltaisuus," sanonta kuvasi Esarhaddonin ominaisuuksia ja piirteitä. Jumalan kuva teki jumalan työtä maan päällä.

Hepreaksi kuvaa tarkoittava tselem tarkoittaa myös varjoa (Ps. 39:7) ja aavetta (phantom) tai unikuvaa (Ps. 73:20). Kyseessä ei ole siis tiukasti fyysinen käsite. Gen. 1:26-27 jakeissa se toimii runollisena paralleelina kaltaisuudelle (demut).

Kristillisessä perinteessä on käytetty paljon mustetta Jumalan kuvan määrittelyyn, ja keskustelu pyörii useimmiten erilaisten ominaisuuksien ympärillä. Edesmennyt raamatuntutkija Michael Heiser antaa seuraavan kokoavan listan erilaisista historian varrella esitetyistä atribuuteista, joilla Jumalan kuvaa on pyritty määrittelemään:

1. Älykkyys
2. Kyky pohtia
3. Tunteet
4. Kyky kommunikoida Jumalan kanssa 
5. Itsetietoisuus
6. Kieli- / kommunikaatiokyky
7. Sielun tai hengen läsnäolo (tai molemmat)
8. Omatunto
9. Vapaa tahto

Heiser kuitenkin hylkää kaikki edellämainitut vaihtoehdot, ja kääntää keskustelun attributiivisesta ennemminkin toimintakeskeiseen. Heiser käyttää termiä "jumalallisen kuvan kantaminen" (divine image bearing), tämän hän tekee seuraavista syistä:

1. Se pätee yhtälailla mieheen kuin naiseen
2. Jumalallisen kuvan kantaminen tekee ihmisistä erityisiä muihin maallisiin luotuihin nähden (esim. kasvit ja eläimet)
3. Jokin kuvassa tekee ihmiskunnasta Jumalan kaltaisen
4. Ei ole mitään näyttöä sille, että Jumalan kuva olisi joillekin vain osittain annettu tai vähitellen annettava asia. Joko olet tai et ole Jumalan kuva, emme voi puhua jostakusta osittain tai potentiaalisesti Jumalan kuvana.

Heiserin mielestä nämä kaikki ovat samaan aikaan totta Jumalan kuvassa. Tällöin Jumalan kuvan määritelmää ei voida typistää johonkin tiettyyn piirteeseen kuin älykkyyteen, sillä se kehittyy vähitellen, tai itsetietoisuuteen, sillä koomassa oleva ihminen on yhtälailla Jumalan kuva kuin tajuissaan oleva. Myöskään sielu / henki ei erota meitä eläimistä, sillä sekä heprean nephesh (sielu / elämä) että ruach (henki) ovat myös eläimillä (Gen 1:20–21; Saarn. 3:21). 

Heiser siis argumentoi, että Jumalan kuvana oleminen on ennemminkin hänen edustamistaan maan päällä, eli toimintaa. Jokainen ihminen kantaa Jumalan kuvaa, eli kuvastaa häntä maailmassa. Määritelmää ei voi typistää vain yhteen ominaisuuteen, vaan samoin kuin Assyrian kuninkaan patsas kommunikoi kuninkaan läsnäoloa kuningaskunnassa, samoin jokainen ihminen edustaa Jumalaa maan päällä. Tällöin Jumalan kuvan kannalta ei ole mitään eroa vasta hedelmöittyneellä munasolulla –josta tulee lopulta ihminen– ja kukoistuksessaan olevalla ihmisellä. 

Ero muualle muinaiseen Lähi-itään on massiivinen. Ihmisiä ei ole luotu jumalten orjiksi, vaan kuvastamaan rakastavaa Jumalaa joka luo ihmisen yhteyteensä ja heijastamaan hänen läsnäoloaan ensin Eedeniin, ja sitten koko muuhun maailmaan.

Lähteet:

Clifford, R. J. (1994) Creation accounts in the ancient Near East and the Bible. Washington: The Catholic Biblical Association of America.

Heiser, MS 2015, The Unseen Realm : Recovering the Supernatural Worldview of the Bible, Lexham Press, Bellingham.

Keener, C.S. and Walton, J.H. eds., 2016. NIV, Cultural Backgrounds Study Bible: Bringing to Life the Ancient World of Scripture. Zondervan.

Koehler, L., et. al. 1994–2000. The Hebrew and Aramaic lexicon of the Old Testament (electronic ed.). E.J. Brill.

Miller, J.V. & Soden, J.M., 2012. In the Beginning... We Misunderstood: Interpreting Genesis 1 in Its Original Context. Kregel Publications.

 Walton, J.H., 2015. The Lost World of Adam and Eve: Genesis 2-3 and the Human Origins Debate. InterVarsity Press.