Luominen muinaisin silmin

  Paradise (Paradiso) illustration by French artist, Gustave Dore. / Wikimedia Commons Koska aiemmassa kirjoituksessani puhuin Jahvea ympäröivistä henki- / jumalolennoista, koin tarpeelliseksi välttää mahdolliset väärinymmärrykset ja otsaani läimäistyt polyteistin leimat. Kristinuskon yksi oletettu peruspilari on monoteismi. Meriam Webster ja Lexham Dictionary of the Bible määrittävät monoteismin uskoksi yhteen jumalaan ja termin syntyneen 1600-luvulla. Tämän termin yleisesti oletetaan kuvaavan Raamatun käsitystä jumaluudesta, eli on olemassa vain yksi jumala, jota perustellaan mm. useilla Jesajan kirjan jälkipuoliskon jakeilla, erityisesti lukujen 40-45 sisällöllä. Haluan tässä kuitenkin kyseenalaistaa sitä, että sopiiko moderni monoteismin määritelmä kuvaamaan muinaisten juutalaisten käsityksiä ja koko Raamatun käyttöä sanalle "jumala." Pelkästään kun käännämme termin elohim  (heprea) / theos  (kreikka) sanaksi jumala, ympäröivän kulttuurimme käsitykset sanalle "jumala

Gen. 1:26-27 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. Ihmisiä on kautta aikojen ihmetyttänyt Gen. 1:26 jakeen monikon kohortatiivi muoto "tehkäämme." Kohortatiivi on heprean verbimuoto joka on imperatiivia muistuttava muoto yksikön ja monikon ensimmäiselle persoonalle. Sitä käytetään yksikössä kuvaamaan mm. halua tehdä jotakin ja monikossa mm. kehotusta muille ympärillä oleville tekemään jotakin. Tämä antaa ymmärtää, että Jumala puhuu jollekin / joillekin ympärillään oleville, mutta kelle hän esittää tämän kehotuksen? Kristinusko on klassisesti tulkinnut tämän viittaavan kolminaisuuteen, mutta muitakin käsityksiä on esitetty. Michael Heiser on popularisoinut muinaisen Lähi-idän kontekstiin sopivamman selitykse

  Izaak van Oosten - God Creating the Animals of the World / Wikimedia Commons Gen. 1:24-31  24 Jumala sanoi: "Tuottakoon maa kaikenlaisia eläviä olentoja, kaikki karjaeläinten, pikkueläinten ja villieläinten lajit." Ja niin tapahtui. 25 Jumala teki villieläimet, karjaeläimet ja erilaiset pikkueläimet, kaikki eläinten lajit. Ja Jumala näki, että niin oli hyvä. 26 Jumala sanoi: "Tehkäämme ihminen, tehkäämme hänet kuvaksemme, kaltaiseksemme, ja hallitkoon hän meren kaloja, taivaan lintuja, karjaeläimiä, maata ja kaikkia pikkueläimiä, joita maan päällä liikkuu." 27 Ja Jumala loi ihmisen kuvakseen, Jumalan kuvaksi hän hänet loi, mieheksi ja naiseksi hän loi heidät. 28 Jumala siunasi heidät ja sanoi heille: "Olkaa hedelmälliset, lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne. Vallitkaa meren kaloja, taivaan lintuja ja kaikkea, mikä maan päällä elää ja liikkuu." 29 Jumala sanoi vielä: "Minä annan teille kaikki siementä tekevät kasvit, joita maan pääll

God creating the birds and the fishes, Maerten de Vos, 1600-1602. Oil on copper. Given by Eisenbeth in 2004./ Wikimedia Commons Gen. 1:20-23 Jumala sanoi: "Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla." Niin Jumala loi suuret meripedot ja kaikki muut elävät olennot, joita vedet vilisevät, sekä kaikki siivekkäiden lajit. Jumala näki, että niin oli hyvä. Hän siunasi ne sanoen: "Olkaa hedelmälliset ja lisääntykää ja täyttäkää meren vedet, ja linnut lisääntykööt maan päällä." Tuli ilta ja tuli aamu, näin meni viides päivä. Luomisviikon viides päivä toimii paralleelina toiselle päivälle, jossa epäjärjestyksen vedet jaetaan kahtia taivaankannen ylle ja sen alle. Nyt luomisviikon toisella puoliskolla vedet ja ilma täytetään elämällä. Samoin kuin aiempana päivänä painotettiin luotujen kasvien lisääntymiskykyä niissä olevien siemenien kautta, samoin viidentenä päivänä Jumala käskee meren ja ilman eläimiä olemaan hedelmällisiä. Mesopotamial